Erikoistutkija Matti Nurmian mielestä sähköntuotanto on haavoittuvin osa yhteiskunnassamme

(Haastattelu tehty lokakuussa 2011, teksti ja kuvat Jukka Seppälä, julkaistu haastatellun luvalla)






Matti Nurmia: koittaako energiakeskustelun “arabien kevät”?

Erikoistutkija, tunnettu ydinfyysikko ja keksijä Matti Nurmia kuuluttaa ”vaihtoehtoja onnettomalle ydinseikkailulle”

Saapuessani myöhässä sovittuun tapaamiseen etsittyäni ensin turhaan erikoistutkijan työhuonetta Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta koputan varovasti JYU:n kemianlaitoksen käytävän perällä auki olevan oven pieleen. Ystävällinen tervehdys kutsuu sisään ja huomaan työnsä ääressä tietokoneen viereen kumartuneen senioritutkijan kysyvän katseen hänen kätellessään: ”Mitenkähän voisin auttaa sinua?”.

Esitellessäni asiani näen hänen kuuntelevan mietteliäänä, mutta tarkasti ja lopettaessani kertomukseni on pohdiskelun ja analysoinnin aika.

Nurmian mielestä esittämäni tuoreet asiantuntijalausunnot NASA:n lähivuosiksi ennustamien voimakkaiden aurinkomyrskyjen tuhoisista seurauksista ydinvoimaloille sähkönsaannin katketessa kuvaavat realistista uhkaa. Reaktorien ja käytetyn ydinpolttoaineen altaiden mahdollisesti kuivuessa ja syttyessä tuleen ne voivat levittää käsittämättömiä määriä säteilyä ympäristöön. Joidenkin asiantuntija-arvioiden mukaan yksi ainoa käytetyn ydinpolttoaineen säiliö voi palaessaan vapauttaa enemmän radioaktiivisia aineita kuin kaikki ydinkokeet ja tähänastiset ydinvoimalaonnettomuudet yhteensä. Lisäksi tällaista ydinpaloa on käytännössä mahdoton sammuttaa. Tuoreen amerikkalaistutkimuksen mukaan on 33% tilastollinen todennäköisyys yksittäisen ydinvoimalan joutumiselle vakavan aurinkomyrskyn aiheuttaman pitkän sähkökatkon ”uhriksi” voimalan laskennallisen 40 vuoden toimilupakauden aikana. Tämä ylittää huomattavasti mm. maanjäristysten ja tsunamien aiheuttamat riskit.

Nurmian mielestä aurinkomyrskyt voivat aiheuttaa hyvin laajoja muunlaisiakin ongelmia yhteiskunnassa, koska olemme niin riippuvaisia sähkösta. Vaikka sähköverkkomme onkin paremmin rakennettu, kuin esimerkisi Yhdysvaltojen, se voi myös kaatua: ”Sähköntuotanto on haavoittuvin osa yhteiskunnassa”.

Tarvittaisiin todella vaihtoehtoja onnettomalle ydinseikkailulle. Suurteollisuuden mielestä me tarvitaan ydinvoimaa.” Mutta Nurmian mielestä maamme tarvitsisi hajautettua energiantuotantoa, joka on vähemmän haavoittuvaa kuin keskitetty suurtuotanto. Lisäksi voisimme varustaa jo meillä olevat hiilivoimalat hiilidioksidinsidontajärjestelmillä ja samalla saada sivutuotteena alumiinia: jokaista tuotettua hiilidioksiditonnia kohti saataisiin tonni alumiinia, jonka arvo on nykyisin n. 400 euroa, joten Kioton sopimuksen täyttämisen lisäksi saisimme maksettua myös päästökauppamaksut.

Nurmian keksimän ja kehittämän hiilidioksidinsidontamenetelmän avulla jopa 90 % hiilidioksidista saadaan talteen ja sidottua luonnolle harmittomaan muotoon bikarbonaattivedeksi. Alumiinin lisäksi prosessissa voidaan saada arvokkaita sivutuotteita kuten pii- ja lithiumyhdisteitä, joita voidaan käyttää mm. akkujen, paristojen ja aurinkopaneelien valmistuksessa.

Suomessa keksinnön arvoa ei ilmeisesti ole ymmärretty ja Nurmian perheyritystä Cuycha Innovation Oy:tä johtava Ilkka Nurmia, keksijätutkijan poika, muuttaakin muutaman viikon päästä Botswanaan, jossa Botswanan lisäksi Etelä-Afrikan Tasavalta on sitoutunut koelaitosten rakentamiseen: Nurmian mukaan kyseesssä ei ole mikään pikkulaboratoriotesti vaan molemmissa maissa koeyksikko käyttää kerralla 40 tonnia maasälpää hiilidioksidin neutralointiin. Myös Kiinassa menetelmä on herättänyt suurta mielenkiintoa.

Hiilidioksidin sidontamenetelmän lisäksi Nurmia on kehittänyt uudenlaisen tuuliturbiinin, joka on aikaisempia tuulivoimaloita huomattavasti kevytrakenteisempi. Vertailukohteena keksijä mainitsee saksalaisen raskaan tuulivoimalan, jonka maksimiteho on 7,5 MW: se ulottuu sadan metrin korkeuteen, näkyy kymmenien kilometrien päähän ja painaa 6000 tonnia. Nurmian kehittämä kevyempi tuulivoimala olisi teholtaan noin kolmasosa (2,5 MW) saksalaisesta, mutta huomattavasti sirompi ja kevyempi, painaen vain 100 tonnia ja näkyen enää kolmen kilometrin säteellä. Monille juuri tuulivoimaloiden maisemavaikutukset ovat syy vastustaa niiden rakentamista, joten Nurmian keksinnöllä luulisi olevan kysyntää tulevaisuudessa.

Ydinvoimayhtiö Arevan toiminnasta Nurmia ei anna kovin ruusuista kuvaa: Julkisuudessa ei hänen mukaansa ole riittävästi puhuttu siitä, että mm. Olkiluoto 3:n ('jos se nyt yleensä koskaan valmistuu') on määrä käyttää ns. MOX ( Mixed OXide fuel ) -polttoainetta, joka sisältää uraanin lisäksi ydinaseista purettua tai käytetystä polttoaineesta jalostettua plutoniumia.

Plutonium on maailman vaarallisin polttoaine. Sitä ei pitäisi tuoda vapaaehtoisesti Suomen kamaralle missään muodossa. Yksi pieni hiukkanen hengitettynä aiheuttaa keuhkosyövän”.

Lisäksi Nurmia totesi MOX-ydinpolttoaineen olevan pommikelpoista terroristien käsissä. Paitsi tavallista ydinasetta siitä voi varsin pienellä tietämyksellä valmistaa ns. likaisen pommin, joka saastuttaa laajat alueet. Hänen mielestään juuri se, että Suomi on niin hiljainen, rauhallinen ja turvallinen maa, voi olla pettävää. Terrorismin uhkaa ei oteta tosissaan ja se luo toimintamahdollisuuksia kansainvälisille terroristeille, mikäli MOX:in tapaisia aineita aletaan kuljettaa, säilyttää ja käyttää maassamme.

Suurydinvoimaloiden yksi haittatekijä on myös niiden aiheuttama lämpökuorma meriekosysteemille. Nurmian mukaan sekä Olkiluoto 3, että mahdollisesti Pyhäjoelle rakennettava suurydivoimala voivat sulattaa jäät laajoilta alueilta ympäriltään, mistä hänen mukaansa ei ole juurikaan julkisuudessa puhuttu.

Myös nykyaikaiset tietokonevirukset ns. nettimadot ovat suuri uhka ydinvoimaloille. Vaikka olisi kuinka paksut betonirakenteet, reaktori voidaan tuhota sisältäpäin ajamalla se pois kontrollista tietokoneviruksen avulla. Tästä esimerkkinä Nurmia mainitsee Stuxnet-nettimadon, jolla ilmeisimmin USA ja Israel saivat viivästettyä Iranin ydinohjelmaa ainakin puolella vuodella sentrifuugin toiminnan keskeyttäneen cyber-hyökkäyksen avulla, joka aiheutti laitoksella onnettomuuden.

Nurmian arvelun mukaan myös Saksan nopea luopuminen ydinvoimasta ja reaktorien alasajo johtuivat tämän cyber-terroriuhan tiedostamisesta. Nurmia yhtyi arveluihini uusien reaktorien (esim Olkiluoto 3) suuremmasta haavoittuvuudesta virushyökkäyksille. Reaktorit ovat miltei täysin tietokoneohjattuja ja analogiset järjestelmät manuaalisine varajärjestelmineen ovat väistyneet digitaalisten, ohjelmallisten ratkaisujen tieltä.

Suomalaisen ympäristöliikkeen hajanaisuus kaipaisi Nurmian mielestä toimenpiteitä. Jos saataisiin kaikki ryhmät tietoisiksi toisistaan voisi tuloksena olla eräänlainen energiakeskustelun ”arabien kevät”. Suomessa on hyvin koulutettu väestö, jolle voi kertoa totuuden; ja meitä samoin ajattelevia on paljon. Voitaisiin luoda merkittävää teollista toimintaa vaihtoehtoisista energiaratkaisuista ja näin myös elättää ikääntyvä väestö. Ydinvoiman ja keskitetyn energiantuotannon hän näkee autioittavan maaseutua ja hänelle niin ”rakkaita sydänmaita”.

Erikoistutkija Nurmia kertoo kehittelevänsä parhaillaan tekniikkaa pienvoimaloihin, jotka tuottaisivat risuista, turpeesta ja metsäjätteestä paitsi lämpöä, myös sähköä hyvällä hyötysuhteella. Nämä paikallisvoimalat eivät olisi niin haavoittuvia kuin raskaat, keskitetyt voimantuotantoyksiköt.

Vielä paljon kysymyksiä jää risteilemään päähäni, kun ovella vielä käännyn kättelemään ansioitunutta tiedemiestä. Hän valmistautuu toiseen haastatteluun iltapäiväksi ja tiedän vieneeni jo liikaakin hänen arvokasta aikaansa. Joka tapauksessa pieni toivon kipinä hehkuu taas hieman kirkkaammin jossain mieleni pohjalla: on olemassa tiedemiehiä ja Ihmisiä, joille raha ei ole kaikki kaikessa vaan perimmäinen arvo kaiken toiminnan takana on lämmin sydän ohjaamassa luovuutta ja järkeä.



J.P.S. 10.10.2011





English version

(Translation still lacking, Sorry!)












Last changed: 03/06/2012, 10:59:37